Jenni Aarnivalo | viranomaisprosessien asiantuntija

Autan viranomaisprosessin jäsentämisessä tilanteissa, joissa kokonaisuus on epäselvä, ristiriitainen tai vaikeasti hahmotettava. Selkiytän kokonaisuuden, jotta tilanne on ymmärrettävissä ennen juridista arviointia. En tarjoa lakipalvelua enkä toimi oikeudellisena edustajana.

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun – 3 viranomaista, jotka tuhosivat lasten ja äidin elämän

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun, seuraukset eivät synny yhdessä hetkessä. Tammikuussa 2024 havahduin tilanteeseen, jota en ollut aiemmin osannut nimetä.

Olin elänyt pitkään henkisen väkivallan kaltaisessa ympäristössä.

Se ei näyttänyt ulospäin miltään erityiseltä.
Ei mustelmia. Ei huutoa.

Arki näytti tavalliselta.

Mutta jokin oli muuttunut.

Ei yhdessä hetkessä, vaan vähitellen.

Minua alettiin leimata psyykkisesti sairaaksi.

Aluksi epäsuorasti.
Sitten yhä suoremmin.

Ja jossain vaiheessa ymmärsin, ettei kyse ollut enää yksittäisistä kommenteista. Se oli alku prosessille.

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun, muutos ei tapahdu yhdessä hetkessä — vaan vähitellen, vaihe vaiheelta.

Prosessille, jossa yksi väite alkoi ohjata sitä, miten minua nähtiin, arvioitiin ja lopulta käsiteltiin viranomaisissa.

Tästä rikosuhripäivystyksen sivuille
Henkiseen väkivaltaan viittaava viesti, jossa läheinen epäilee psykoosia ja ohjaa psykiatrille. Mielisairaaksi leimaaminen alkaa.

Lähisuhdeväkivalta Suomessa – ilmiö, joka ei aina näy

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa edelleen ilmiö, jota ei aina tunnisteta ajoissa.

Erityisesti silloin, kun kyse ei ole fyysisestä väkivallasta.

Se ei välttämättä näy:

Sen sijaan se näkyy usein ilmapiirissä.

Se on tunne, joka kulkee mukana arjessa.

Se voi olla:

Lue lisää pakottavasta kontrollista

Arjen tasolla se tarkoittaa tätä

Se näkyy pieninä valintoina:

Vähitellen ihminen alkaa mukautua.

Ei siksi, että haluaisi.
Vaan siksi, että se tuntuu ainoalta keinolta pitää tilanne hallittavana.

Pitkäkestoisen kuormituksen vaikutus

Kun turvattomuus jatkuu pitkään, vaikutukset eivät ole vain hetkellisiä.

Ne alkavat näkyä siinä, miten ihminen kokee itsensä.

Ihminen alkaa kysyä itseltään:

Tämä on keskeinen käännekohta.

Koska tässä vaiheessa ympäristön vaikutus alkaa näkyä ihmisen sisällä.

stm: Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen

Reactive abuse – kun puolustautuminen kääntyy itseään vastaan

Pitkään jatkuneessa kuormituksessa ihminen ei pysy passiivisena loputtomiin.

Jossain vaiheessa tapahtuu muutos.

Ihminen alkaa:

Tätä kutsutaan ilmiöksi reactive abuse.

Miksi tämä on keskeinen ilmiö?

Koska ulkopuolelta katsottuna tilanne voi näyttää tältä:

Ja juuri tässä syntyy yksi yleisimmistä väärintulkinnoista.

Riita vai väkivalta – ratkaiseva ero

Riita on kahden tasavertaisen ihmisen erimielisyys.

Siinä:

Mutta lähisuhdeväkivallan dynamiikka on erilainen.

Siinä:

Kun puolustautuminen näyttää riidalta

Kun pitkään jatkunut kuormitus purkautuu:

Ulkopuolelta tämä voi näyttää siltä, että:

“molemmat käyttäytyvät samalla tavalla”

Mutta todellisuudessa:

toinen reagoi tilanteeseen, joka on jatkunut pitkään.

Miksi tätä ei tunnisteta viranomaisissa?

Koska arviointi kohdistuu usein siihen, mikä on näkyvää:

Ei siihen:

Mitä tästä seuraa?

Kun konteksti jää pois:

Ja silloin tapahtuu ratkaiseva virhe:

epätasapainoinen tilanne tulkitaan tasavertaiseksi konfliktiksi.

Miksi tämä on vakava ongelma?

Koska silloin:

Ja pahimmillaan; puolustautumisesta tulee todiste itseään vastaan.

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun, myös tällaiset reaktiot voidaan tulkita väärin ja irrottaa asiayhteydestään.

Turvakotiin lähtö – hetki, jolloin raja ylittyi

Lähipiirin viestejä, joissa ilmaistaan huolta ja samalla mitätöidään avunpyyntö lähisuhdeväkivallasta.
Viestiketju, jossa läheinen vähättelee tilannetta ja tulkitsee uhrin hätäviestit väärin.

Tämä ei ollut yksi hetki.

Se oli kertymä.

Tilanteita, tunteita ja havaintoja, jotka lopulta muodostivat kokonaisuuden.

Jossain vaiheessa ymmärsin:

tämä ei ole enää turvallista.

Päätös lähteä syntyi nopeasti.
Ei siksi, että kaikki olisi ollut selvää —
vaan siksi, että oli pakko toimia.

Lähtö ei ollut vapaa valinta

Lähteminen ei ollut rauhallinen tilanne.

Poistumista yritettiin estää.

Se oli hetki, jossa ymmärsin, että minun on sanottava asia ääneen.

“Sulla on kaksi vaihtoehtoa.
Joko päästät meidät lähtemään,
tai mä soitan 112:een ja kerron, että estät meitä lähtemästä.”

Vasta tämän jälkeen pääsin lähtemään.

Kyse ei ollut tunteesta.
Kyse oli vapaudesta.

Turvakoti – ja usko siihen, että apua saa

Turvakoti oli ensimmäinen paikka pitkään aikaan, jossa tunsin helpotusta.

Hiljaisuus ei ollut enää varovaista.
Se oli rauhaa.

Uskoin:

Se oli vahva kokemus.

Mutta se ei kestänyt.

Kun apu ei johda tutkintaan

Turvakodissa tehtiin lastensuojeluilmoitus.

Poliisille ei tehty tutkintapyyntöä.

Myöhemmin todettiin, ettei ollut tullut esiin sellaista tietoa, joka olisi edellyttänyt rikosoikeudellista arviointia.

Tämä oli ratkaiseva hetki.

Koska se määritti, miten asia eteni eteenpäin.

Miksi tämä oli ongelmallinen ratkaisu

Ohjeistuksen mukaan:

Tilanteessa:

Mutta:

Mitä tämä tarkoitti käytännössä

Tässä kohtaa tapahtui ratkaiseva siirtymä:

Se tarkoitti, että:

Ja juuri tässä kohtaa:

suunta määrittyi.

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun, myös avun hakeminen voi kääntyä osaksi prosessia itseään.

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun – näin prosessi etenee

Prosessi etenee vaiheittain:

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun, alkuperäinen oletus alkaa ohjata koko arviointia.

Mitä ketjussa tapahtuu

Ketjussa tapahtuu huomaamatta siirtymä:

Tässä vaiheessa:

päätökset alkavat perustua toisiinsa

alkuperäistä väitettä ei enää arvioida itsenäisesti

kokonaisuutta ei tarkastella alusta asti

Poliisi: Lähisuhdeväkivalta

Poliisi ja esitutkinta – mitä asiakirjat osoittavat

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun, myös rikosprosessi voi alkaa rakentua tämän lähtökohdan varaan. Olen toimittanut poliisille laajan aineiston usean vuoden aikana.

Prosessi on edennyt näin:

Tällä hetkellä:

Rakenteellinen ristiriita

Tilanne on poikkeuksellinen:

Silti:

kokonaisarvio puuttuu.

Mitä tämä tarkoittaa

Ja silloin:

rikosprosessin ydin jää toteutumatta.

Lupa- ja valvontavirasto
Eduskunnan oikeusasiamies

Laillisuusvalvonta – mutta ilman ratkaisua

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun, myös jälkikäteinen laillisuusvalvonta tarkastelee usein vain osia, ei kokonaisuutta.

Vastauksissa todetaan:

Käytännössä:

Keskeinen ongelma

Kokonaisarvio puuttuu.

Kun kokonaisuutta ei arvioida:

Yhteenveto: kun yksi väite ohjaa kaikkea

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun:

Ja lopulta:

väkivallan kokijasta voi tulla epäilty.

Mitä tästä seurasi käytännössä

Tämän prosessin seurauksena:

Käräjäoikeuden ratkaisussa katsottiin, että:

Samassa yhteydessä:

Tuomiovirhekantelu

Tuomiovirhekantelu

Olen tehnyt asiasta tuomiovirhekantelun hovioikeudelle.

Kantelussa tuodaan esiin muun muassa:

Kantelu ei perustu eriävään näkemykseen lopputuloksesta.

Se perustuu siihen, että:

Kyse ei ole yksittäisestä virheestä, vaan useiden menettelyvirheiden ketjusta, jossa viranomaisarvio on ohjannut lopputulosta enemmän kuin esitetty näyttö.

Laillisuusvalvonnan päätös – mitä siinä todettiin

Yli kahden vuoden kuluttua prosessin alkamisesta sain Lupa- ja valvontaviranomaisen päätöksen lastensuojelun toiminnasta.

Päätös ei koskenut yksittäistä tapahtumaa.

Se koski viranomaismenettelyä kokonaisuutena.

Keskeinen havainto: asioita ei käsitelty lain edellyttämällä tavalla

Päätöksessä todetaan, että:

“oikaisuvaatimuksia ei ole käsitelty lainkaan”

Lisäksi todetaan, että:

Oikeusturva ei toteutunut

Päätös tuo esiin olennaisen periaatteen:

Tässä tapauksessa:

Kyse ei ollut pelkästä viiveestä.

Kyse oli siitä, että:

asia jäi käsittelemättä.

Asiakirjojen käsittely viivästyi merkittävästi

Päätöksessä todetaan myös, että:

Tämä tarkoittaa käytännössä, että:

Asiakassuunnitelmat tehtiin ja päivitettiin liian myöhään

Lastensuojelun keskeinen työväline on asiakassuunnitelma.

Päätöksessä todetaan, että:

Tämä tarkoittaa, että:

Menettely ei ollut oikea-aikaista

Päätöksen kokonaiskuva on selvä:

Omavalvonta ei toiminut

Päätöksessä korostetaan myös viranomaisen omaa vastuuta:

Näin ei tapahtunut.

Mutta tästä huolimatta

Kaikista edellä mainituista puutteista huolimatta päätöksessä todetaan:

“asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin”

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Se tarkoittaa, että:

Miksi tämä on olennaista tässä tapauksessa

Aikajärjestys on ratkaiseva.

Tämä tarkoittaa, että:

korjaus tulee vasta jälkikäteen — ei silloin, kun sillä olisi ollut merkitystä.

Rakenteellinen ongelma

Tämä ei ole yksittäinen virhe.

Se on esimerkki tilanteesta, jossa:

Ja lopulta:

Yhteys viranomaisketjuun

Kun tätä tarkastellaan yhdessä muun prosessin kanssa, muodostuu selkeä kokonaisuus:

Ja vasta lopussa:

Johtopäätös

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun – kuva turvakotiin lähtemisestä ja viranomaisprosessin alkamisesta

Laillisuusvalvonnan päätös ei muuta sitä, mitä on tapahtunut.

Se ei muuta sitä, että minut leimattiin psyykkisesti sairaaksi.
Se ei muuta sitä, että menetin huoltajuuden ja tiedonsaantioikeuden.
Se ei muuta sitä, että oikeusturvani ei toteutunut.
Se ei muuta sitä, että väkivaltaepäilyjä ei tutkittu.

Se vahvistaa ainoastaan sen, että prosessissa oli vakavia puutteita — mutta vasta sen jälkeen, kun seuraukset olivat jo toteutuneet.

Kun yksi väite käynnistää viranomaisketjun, sen vaikutukset voivat jatkua vuosia.

13.3.2026: Lähisuhdeväkivallan uhrien oikeusturva Suomessa – miksi vein asiani presidentille
3.3.2026: Voiko oikeusasiamies jättää vastaamatta? – Hiljainen mutta vakava oikeusturvaongelma
19.2.2026: Virheellinen olosuhdeselvitys voi jäädä voimaan, ja romahduttaa oikeusturvan – vaikka todisteet toimitetaan
Jenni Aarnivalo